Laki rakennuksen energiatodistuksesta (50/2013) astui voimaan 01.06.2013. Lain tarkoituksena on edistää rakennusten energiatehokkuutta ja edistää uusiutuvan energia käyttöä rakennuksissa lisäämällä mahdollisuuksia rakennusten energiatehokkuuden vertailuun.
Laki velvoittaa rakennuksen omistajan hankkimaan energiatodistuksen silloin, kun rakennus tai sen osa otetaan käyttöön, myydään tai vuokrataan.
Meiltä saat lakisääteisen energiatodistuksen asiantuntijalta, jolla on lain vaatima pätevyys sen laadintaan.
Energiatodistus on työkalu rakennusten energiatehokkuuden vertailuun ja parantamiseen myynti- ja vuokraustilanteessa.
Energiatodistus perustuu rakennuksen ominaisuuksiin ja niistä johdettuun energiankulutukseen ja sen avulla voidaan verrata rakennuksien energiatehokkuutta keskenään. Vertailun kohteena on siten vain itse rakennus, eivät rakennuksen senhetkiset käyttäjät. Energiatodistuksessa ilmoitetaan toteutunut energiankulutus, mutta energiatehokkuusluokka perustuu määräysten mukaan laskettuun kulutukseen.
Energiatodistus sisältää myös ammattilaisen laatimia suosituksia, joiden avulla rakennuksen energiatehokkuutta voi parantaa
Energiatodistus laaditaan koko rakennukselle. Energiatodistus on laadittava rakennuksen osalle silloin, kun rakennuksen merkittävien osien käyttötarkoitukset eroavat olennaisesti toisistaan.
Rakennukselle lasketaan energiatehokkuuteen perustuva E-luku, joka koostuu rakennuksen vuotuisesta ostoenergian tarpeesta neliömetriä kohti. E-luku sisältää tilojen lämmityksen, jäähdytyksen, ilmanvaihdon, käyttöveden lämmityksen, valaistuksen ja kuluttajalaitteiden energiatarpeet.
Eri energiamuotojen painotuskertoimet huomioivat, mistä tarvittava energia otetaan.
Kertoimet ovat:
– sähkö 1,2;
– fossiiliset polttoaineet 1,0;
– kaukolämpö 0,5;
– uusiutuvat polttoaineet, kuten puu 0,5;
– kaukojäähdytys 0,28.
E-luku määrittää rakennuksen energialuokan asteikolla A-G. A-luokan rakennukset kuluttavat vähiten energiaa ja G-luokan eniten. Kevennetyn menettelyn mukaan laaditussa energiatodistuksessa energiatehokkuusluokkaa kuvataan tunnuksella H.
Kiinteistössä tuotettu lähienergia
Kiinteistön tuottama aurinkosähkö, aurinkolämpö ja tuulivoima vähentävät ostoenergianmäärää (näiden osalta ei käytetä energiakertoimia). Varaavan tulisijan tuottona käytetään enintään 3000 kWh tulisijaa kohden. Ilma-ilma lämpöpumpun, joka tuottaa lämmitysenergian suoraan tilaan, tuottama energian enimmäismäärä uudistalossa on 3000 kWh/laite, vanhoissa taloissa vieläkin enemmän. Vesikiertoon kytketty takka rinnastetaan puukattilalämmitykseen.
Maalämpöön sovelletaan sähkön energiakerrointa, joka jaetaan laskennallisilla lämpökertoimilla erikseen lämmitykselle ja käyttövedelle. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että maalämmön ”kerroin” on yleensä lähellä uusiutuvan energian kerrointa kohteen suunnitteluratkaisusta riippuen.
Uusiutuvia polttoaineita pientalokäytössä ovat muun muassa puupelletti, ruokohelpi, olki, puu ja puuhake.